Kategoriat
Vedonlyönti

Martingale ja panostusstrategiat

Netin vedonlyöntifoorumeilla ja vihjesivustoilla saattaa törmätä erilaisiin panostukseen liittyviin strategioihin, joista osa lupaa jopa varmoja voittoja. Vanhin ja tunnetuin näistä tunnetaan nimellä martingale.

Taktiikasta on erilaisia variaatioita, mutta perusmuodossaan se tarkoittaa panoksen tuplaamista tappion jälkeen pelissä jossa tulosvaihtoehtoja on kaksi. Yksinkertaisin esimerkki on kolikonheitto: peluri asettaa ensin panokseksi 2€, jos häviää, tuplaa sen neljään euroon, sitten kahdeksaan ja niin edelleen.

Ajatuksena on että ennen pitkää voiton on ”pakko” osua kohdalle, ja sillä kuitataan aikaisempien pelikierrosten tappiot. Ylläolevassa pelissä panostukset esimerkiksi neljän kierroksen jälkeen olisivat 2+4+8+16 = 30€, ja voitto osuman tullessa 32€.

Martingale-strategiassa voitto on siis teoriassa varma, tosin aina vain alkuperäisen panoksen kokoinen. Taktiikka kehitettiin jo 1700-luvun Ranskassa, ja sitä on sovellettu useisiin kasinopeleihin, etenkin rulettiin ja blackjackiin, mutta myös vedonlyöntiin ja jopa pörssisijoittamiseen.

Martingalea on jatkokehitelty, ja se on keksitty uudestaan lukemattomia kertoja. Yksinkertaiseen strategiaan saatttaa moni rahapelaaja päätyä itsekseen tietämättä sen historiaa. Joskus panosta korotetaan erilaisilla kertoimilla, mahdollisesti tiettyyn ennalta päätettyyn maksimiin asti. Monimutkaisenkin panostusstragian taustalta saattaa siis löytyä martingale, vaikka sitä ei sillä nimellä markkinoitaisi.

Voidaan myös käyttää niin anottu anti-martingalea, jossa panosta pienennetään tappioiden myötä ja kasvatetaan voittojen jälkeen. Tämä usein perustuu uskomukseen ”kylmistä” ja ”kuumista” peleistä.

Martingale-strategian ongelmia

Martingalen noudattamiseen rahapeleissä liittyy kuitenkin matemaattisia ja käytännöllisiä ongelmia.

Yksi on panostuksen eksponentiaalinen kasvu. 2€ aloituksella panos on 7. kierrosella jo 256€, 8. kierroksella 512€. Kokonaisuudessaan peliin on tässä vaiheessa panostettu yli 1000 euroa. Lähtökassan on siis oltava huomattavan suuri jos strategiaa aikoo noudattaa kovin pitkälle.

Toiselta puolelta vastaan tulevat panosrajoitukset ja vedonlyönnissä kohteen limiitit. (Vedonlyöntipörssissä taas markkinan likviditeetti). Et ehkä voikaan enää panostaa kohteeseen satoja euroa, ainakaan toivotulla kertoimella.

Kellään pelaajalla ei ole loputonta kassaa, ja kaikilla kasinoilla ja vedonvälittäjillä on myös rajansa. Sen vuoksi martingale törmää ennen pitkää joko kassan loppumiseen tai siihen että vetoa ei enää oteta vastaan.

Ihmisillä on tapana aliarvioida pitkien putkien mahdollisuus. Esimerkiksi ruletissa mustaa ja punaista tulee yhtä paljon ja usein mielletään että ne ”suurin piirtein” vuorottelevat. Tosiasiassa pitkät sarjat ovat osa satunnaisuutta.

Ruletissa kymmenen perättäisen punaisen mahdollisuus on 0.1275%. Se ei kuulosta paljolta, mutta martingale-strategiaa noudattava törmää ennen pitkää myös tällaiseen sarjaan. Ja vaikka ”iso” voitto sitten lopulta osuisi, se tuottaa ainoastaan alkuperäisen panoksen voittoa, muu menee tappioiden kattamiseen.

Martingale voi olla hauska temppu, sillä onnistumisen todennäköisyydet kertakokeilulla ovat ihan hyvät. Tällä taktiikalla voi vaikkapa kasinolla tehdä vaikutuksen rulettipöydän ääressä vähemmän pelejä tunteviin kumppaneihin. Syytä on kuitenkin varautua siihen että voi tulla isosti takkiin. (Päätä aina etukäteen minkä verran olet valmis häviämään!)

Pidemmän päälle vedonlyöjän on kuitenkin suositeltavaa kehittää panostusstrategiaa kestävämmälle pohjalle. Tutustumisen voi aloittaa Kellyn kaavasta.